20.11.2009
Colby Genowayn tulo on sytyttänyt Ilveksen hienoon vireeseen. Kohta sairastuvalta saapuu myös Pasi Määttänen, jolloin takkuturkkien materiaali on kunnossa, lukuun ottamatta maalivahtiosastoa. Vaikka Juha Pitkämäki pelasi lauantaina erinomaisen ottelun Lukkoa vastaan, löytyy tamperelaisten heikkous tolppien välistä.
Ei ole väärin sanoa, että Ilveksen maalivahdit Juha Pitkämäki ja Markus Korhonen olisivat monessa muussa SM-liigajoukkueessa vain kelvollisia kakkosveskareita. Pitkämäki on tällä hetkellä Heikki Mälkiän ykkösvalinta, mutta liian usein Pitkämäellekin sattuu päiviä, jolloin verkkoon heilahtaa yksi tai kaksi helppoa maalia. Korhonen ei taas ole koskaan urallaan noussut minkään joukkueen kantavaksi voimaksi tai suureksi ykkösmaalivahdiksi.
Ilveksen maalivahdit eivät ole huonoja, mutta mestaruudet ja mitalit jäävät nykykiekossa näillä kavereilla voittamatta. Vertauskohtia voi etsiä vaikka HIFK:sta. Helsinkiläisryhmällä on tällä hetkellä ehkä SM-liigan paras pelaajamateriaali, mutta harva on ehdottamassa sitä mestariksi nykyisellä maalivahtikaksikolla. Sama tilanne on Oulussa, sillä ainakin takavuosien mestariveskari Tuomas Tarkki on menettänyt otteensa täysin.
Sen sijaan Jyväskylässä, Kuopiossa ja Hämeenlinnassa maalivahtitilanne on kadehdittavan hyvä. Lukko on puolestaan tällä hetkellä kysymysmerkki, sillä Mikael Tellqvist ei ole todistanut SM-liigassa vielä mitään, ja Antti Raannasta ei ole vielä voittamaan mestaruutta.
Ilveksen kaksi ensimmäistä ketjua tulevat jatkossakin tekemään tarpeeksi maaleja otteluiden voittamiseksi. Lisäksi tupsukorvien viisikkopuolustus on yksi SM-liigan tiiveimmistä. Olisi siis harmi, jos menestysmahdollisuudet karisisivat keskinkertaiseen torjuntatyöskentelyyn. Nyt on panostuksen paikka, sillä tamperelaismitali on tällä kaudella Ilveksen harteilla, Tapparasta siihen ei ole.
Ville Mäkinen
|